Rakenteellisesti hankala. Lukija tarvitsisi varsinkin alkupuolella omia muistiinpanoja siitä, kuka on kukin, miksi ja miten. Tervon kieli ja nokkeluus ovat hänen vahvuuksiaan, mutta kokonaisuus on tässä teoksessa pahasti hajallaan. Paikoin romaanissa on oivaltavaa kerrontaa, ja aihe on tärkeä ja teoksen tendenssikin myötäelävää, mutta silti kyseessä on vaikeaselkoisuutensa vuoksi Tervon 2000-luvun romaaneista heikoin. Teos olisi tarvinnut kustannustoimittajan määrätietoista punakynää.